Niin ne kuiskivat ranskaksi

Tajusin, miksi nykyään mun on niin vaikea edes kirjoittaa sisällä liikkuvista. Temppuilevat mielialat pitää naamioida hymyillä iloisiksi. Ihan sama onko kyseessä ihmetys, viha, ahdistus, tuska, epätoivo, epävarmuus, toivottomuus tai suru. Kaiken väriset tunteet sekoitetaan muovailuvahakökkönä harmaaksi. Kun tätä on jatkunut tarpeeksi kauan, ei itsekään erota värejä toisistaan, joten niistä on vaikea puhua. Peittelemällä totuutta ei voi enää uskoa itseänkään.

Anteeksi kun kirjoitan koko ajan Jessestä. Tää ero on helvetin vaikea vaikka se sovussa tapahtukin, enkä osaa oikein käsitellä asiaa muuten kuin kirjoittamalla. Elieli. Homman nimi on se, että nyt vuorostaan Jesse tekstasi haluavansa nähdä. Tää edestakaisin huopaaminen sekoittaa pään ahdistuksella. Mitä se muka enää musta haluaa? Esitellä ehkä uuden tyttöystäväehdokkaan ja pyytää hyväksyntää tms? Kertoa ettei voida pitää enää minkäänlaista yhteyttä saati sitten pysyä kavereina? Murskata teipatun särkyneen sydämen entistä pienempinä palasina asfaltinrakoon? Alitajunnassa mitätön ääni huutaa, että Jesse olisi voinut muuttaa mielensä. Teippiä naamaan ja mielen perukoille inisemään keskenään. Niin ei tule käymään. Mä mokasin pahemman kerran, eikä mikään muuta tapahtunutta. Turha kiduttaa itseään enempää miettimällä asiaa.

Jännä juttu että vasta kun on valmis maksamaan 120e tunnilta terveydestään, ammattilaiset ottavat tosissaan. Jos en olisi tajunnut vaatia tän hetkisen meilenterveyden tutkimista, ei kukaan sitä olisi tehnyt. Itseasiassa sitähän me ollaan äidin kanssa jo jonkin aikaa vaadittu julkisella puolella - tuloksetta. Vasta yksityislääkäri suostuu tekemään jotain muutakin kuin harkitsemaan asiaa. Ärsyttää, koska en usko olevani ainoa jolle näin on käynyt. Kaikilla ei vaan luonnollisesti ole varaa maksaa maltaita diagnoosista, kun sen voisi periaatteessa saada ilmaiseksikin.

"Täyttää MDQ:n josta 10 posit vastausta - oireet esiintyvät sananaikaisesti - kohtalaisia vaikeuksia syntynyt (ihmissuhteissa). Kokonaisuuteen arvostellen positiivinen löydös MDQ:ssa siis.


St.:Asiallinen, ei mitään psykoottista esiin. Mieliala tutkimustilanteessa lähinnä neutraali ja reaktiivinen. Luotettava ja jäsentynyt anamneesi.


Suun.: Varataan seuraava tutkimusaika - silloin läpikäydään ahdistuneisuushäiriöt, sekä mahdollisuuksien mukaan SCID-II persoonallisuuskysely. Ei vielä aseteta diagnoosia vaan käytetään


Dg:Z00.4:Muualla luokittelematon yleinen psykiatrinen tarkastus."

Diagnoosin selvittäminen jatkuu kahden viikon päästä, jollei kukaan asiakas peruuta ennen sitä aikaansa.


Ps. En ookaan ainoa jolla on tummat käsikarvat !! Wuhuu, enää en tunne olevani yhtä sekasikiö kuin hetki sitten.

Loppuun vielä niin mauttomat kengät etten voinut olla rakastumatta niihin.