Mä en jaksa elää. Huomenna kun kukaan ei ole kotona vedän purkillisen rauhottavia. Kukaan ei huomaa mitään ja pääsen pois tästä paskasta. Mun elämä menee päin persettä. Oon tehnyt ihan järkyttävän paljon vääriä päätöksiä, eikä niitä saa korjattua. Heti kun vähänkin olen pääsemässä syömishäiriöstä ja masennuksesta eroon, kaikki muu kaatuu päälle, enkä voi syyttää siitä ketään muuta kuin itseäni.
Nämä ovat oikeasti viimeiset hyvästit. Otan purkin rauhoittavia sen jälkeen kun olen saanut tämän julkaistua, kirjoitettua äidille lapun ja lähetettyä Jesselle viestin, ettei heidän tarvitse tuntea syyllisyyttä tapahtuneesta.
Haluan apua, mutta kukaan ei voi auttaa. En voi kertoa pahasta olostani, koska mut heitettäisiin suoraan osastolle. Osasto on kuin tarhaikäisen häpeänurkka. Istut 24/7 neljän seinän sisällä ja mietit mitä teit niin väärin, että sinut suljettiin sinne.
Kiitos rakkaat tuesta. En vain jaksa enää. Hyvästi.
Tsempatkaa. Jaksakaa pitempään kuin minä, älkäälä luovuttako.
♥ Leena Tuuli
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEn tiedä miten aloittaisin tämän viestin mutta sanon vain, älä luovuta. Vaikka elämä nyt potkii päähän niin sinä pärjäät. Itselläkin on monesti tuntunut että päätän päiväni mutta kun olen alkanut miettimään mitä minulla on ja mitä voisin vielä saada niin olen jaksanu vielä taistella eteenpäin. Toivottavasti sinäkin pystyt näkemään sen valon pilkahduksen <3
VastaaPoistaTuli tippa linssin, en ole vielä valmis menettämääm sinua, kukaan ei ole... En voi sanoillani sinua pelastaa, mutta toivon ettet ole tehnyt sitä, olet liian arvokas monelle...♥ :(:(
VastaaPoistaMä en usko, vaikka mä sanoisin tässä mitä ei se vaikuttaisi päätökseesi. Mutta silti mä toivontoivontoivon että olet vielä hengissä :(
VastaaPoista